Mission Europen julistustyöntekijätiimi kokoontuu internetin kautta retriittiin 26.-28.5.2021.
Mission Europe perustettiin vuonna 1991 evankelioimistehtävän vahvistamiseksi. Ensimmäiset työntekijät olivat Eine ja Kalevi Lehtinen sekä Aulikki ja Markku Happonen. Tänään 26.5. retriittiin kokoontuivat järjestön puheenjohtaja Markku Happonen, toiminnanjohtaja Mika Tuovinen, kouluttaja Seppo Niemeläinen, kouluttaja-evankelista Petri Välimäki, evankelista Ilkka Puhakka ja Mission Tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Salo.
Ensimmäisen päivän teemana on kuulumisten jakaminen. Retriitin alkutilanteessa kukin työntekijä kertoi jonkin mielessä olevan Raamattuun tai työhön liittyvän asian.
Vahvana ja heikkona evankeliumin palveluksessa
Keskustelu kulki vahvasti heikkouden ja vahvuuden äärelle. Jumalan valtakunnan työntekijä haluaa luonnostaan olla vahva, menestyksekäs ja synnitönkin. Julkisuudessa on paljon työntekijöitä, joista piirtyy menestyksekäs ja vahva brändi ja julkikuva.
Paavali kertoi julistavansa evankeliumia monien vaikeuksien keskellä. Hän oli joskus ”heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa” (1. Kor. 2:3). Paavali kertoi olevansa – ei olleensa – syntisistä suurin (1. Tim. 1:15). Työntekijälle on ahdistavaa huomata ja hyväksyä oma syntisyys ja se, että synti todella riippuu meissä kiinni. Hän toivoo, että olisi vapaa sen kahleista.
Jumalan valtakunnan työntekijöillä on ollut alusta alkaen myös monenlaista muuta heikkoutta ja sairautta.
Työntekijä voi rukoilla näistä vapautta, mutta vastaus voi olla sama kuin Paavalille hänen halutessaan päästä eroon ruumiissa olevasta pistävästä piikistä, Saatanan enkelin rusikoimisesta. Jeesus sanoi tälle merkittävälle apostolille, Jumalan aseelle:
”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” (2. Kor. 12:10).
Tällaiseen heikkouteen suostuminen ja siitä Paavalin tavoin kertominen ei ole helppoa.
Esikuvien tarve ja vaara
Me evankeliumin julistajat asetamme monesti itsellemme esikuviksi suuria kuulijajoukkoja koonneita julistajia. Näemme heissä sen puhujapönttöhenkilön ja uutisoinnin muodostaman kiiltokuvan, mutta emme sitä inhimillistä ihmisyyttä, elämän vaikeuksia ja heikkoutta. Tämän päivän keskustelussa tuotiin muistoja tapaamisista hengellisten johtajien kanssa kuten evankelista Billy Graham, Campus Crusade for Christ järjestön perustaja Bill Bright ja evankelista Kalevi Lehtinen. Heitä kuvasi nöyryys ja ihmisten huomioiminen.
Joku muisteli, miten Kalevin julistus vuosien varrella muuttui. Nuorena hän loi puheissaan kontaktia kuulijoihin ja pääsi heitä lähelle monien kertomusten ja vitsien kautta. Elämän vaiheiden jälkeen julistukseen tuli uudenlainen armon syvyys, jossa julistaja lähti alhaalta liiikkeelle. Evankeliumin julistajat tarvitsevat itsekin armoa ja syntien anteeksiantoa, jota he jakavat toisille. Kun he elävät siitä itse, he osaavat jakaa sitä lähimmäisilleen.
Esikuvat hengellisessä elämässä ja työssä ovat tärkeitä. Mutta niissä on myös vaaransa.
Kun Jumalan valtakunnassa paikkaansa etsivä asettaa esikuvaksi Billy Grahamin ja Kalevi Lehtisen, hänen tulee muistaa, että jokaisella on oma persoona ja kutsumus. Nämä kaksi roolimallia voivat olla myös esteenä monelle sellaisille, jotka kokevat, etteivät he ole mitään julkisuudessa olevia suurten joukkojen evankelistoja, mutta haluaisivat silti viedä evankeliumia eteenpäin.
Jumalan valtakunnassa tarvitaan monenlaisia evankeliumin välittäjiä. Kalevi Lehtisen suuri kutsumus elämän viimeisinä vuosina ei ollut julistaa itse mahdollisimman paljon vaan rohkaista uutta työntekijäjoukkoa.
Voima ja heikkous Jumalan valtakunnan työssä
Paavalia katsoessamme näemme inhimillisesti heikon ja hauraan julistajan. Hän oli erittäin älykäs ja kyvykäs, mutta hänestä piirtyy Raamatussa raihnainen kuva. Silti hän ”suurimpana syntisenä” rakasti Jeesusta, teki pitkiä matkoja, oli monissa vaaroissa, vaikeuksissa ja vankiloissa. Hän perusti seurakuntia, opetti myös pieniä joukkoja ja kohtaisi yksittäisiä henkilöitä. Ensimmäisen tunnetun eurooppalainen kristityn Lyydian hän tavoitti joenrannalta (Ap.t. 16:13-14).
Hengellinen vastuunkantaja voi joskus myös kokea, että hänet laitetaan hetkeksi sivuun, piippuhyllylle. Silloin hän voi kokea olevansa unohdettu. Hän pohtii, eikö hänelle ole enää käyttöä. Monesti tällaiset vaiheet ovat valmistautumista johonkin uuteen.
Armossasi kasvaa olla ihminen
Koimme, että Jumala haluaa puhua meille innokkaille tekijöille ja mielellämme maailmaa valloittaville heikkoudesta ja riippuvuudesta Kristukseen. Eräs työntekijä lainasi virren 509 viimeistä säkeistöä:
”Sydäntäni ohjaa,
anna minun, Herra,
armossasi kasvaa,
olla ihminen.”
Hän sanoi: ”siinä sanotaan olla ihminen, eikä olla kummajainen”.
Haluamme työntekijöinä olla rehellisiä, aitoja ihmisiä ja samalla toteuttaa kutsumustamme evankeliumin julistajina. Sekä pelastus että kutsumus ovat armosta ilman omaa ansiotamme. Koimmepa itsemme heikoksi tai vahvaksi haluamme kertoa elämämme tärkeimmästä asiasta: uskosta ja pelastuksesta Jeesuksessa!
Mission Europen retriitti jatkuu vielä kaksi päivää. Torstaina aiheenamme on evankeliumin opettamiseen ja viestintään liittyviä teemoja ja perjantaina pohdimme tulevaisuuttamme kotimaassa ja muualla.
Retriittipäivän jälkeen näitä ajatuksia kirjasi Mika Tuovinen. Huomenna lisää uutisia.
(26.5.2021)
